Homepage
Login
Profile
BookClubs
dmBox
Read Ebook: Poikien kirja by Korhonen Veikko
Font size:
Background color:
Text color:
Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page
Ebook has 1081 lines and 19372 words, and 22 pages
-- Mit?s tyhj?? te nyt puhutte, alkoi muuan Paavon luokkatoveri kiusotella. -- Mihink?s kotihiiret muuttavat.
-- Yht?hyvin kuin kaupunkirotatkin.
-- Olemmeko me rottia, h??
Kinastus jatkui ja pian oli tappelu valmis. Kieriskeltiin pihamaan sannassa, ja kun vastapuoli oli lukuisampi, mutusteltiin poikia hyv?np?iv?isesti. Karkuunkaan eiv?t pojat olisi l?hteneet, ellei pihamaalle olisi sattunut tulemaan vanhempia ihmisi?. L?htiess??n mutaisi kuitenkin Paavo muuatta poikaa nyrkill??n naamaan ja huusi:
-- Siit? saa lukkarin Sami tortun.
Poika tupertui pihamaalle ja suusta tuli verta. Vaivoin p??si h?n kotiin, jossa kanteli asian, ja pian se joutui rehtorin korviin. Veljeksill? oli aresti varmasti tiedossa. Tulipa se viel? ?idinkin korville samana iltana, ennenkuin pojat ehtiv?t menn? nukkumaan.
?iti liikkui keitti?ss? kyynelsilmin, ja pojat arvasivat h?nen kuulleen heid?n nujakoinnistaan naapurin pihalla.
Tuntui pahalta, sit? ei voinut kielt??, vaikka olisi ollut kuinkakin urhoollinen olevinaan.
-- Mit? luulet ?idin sanovan? arveli Paavo veljelleen.
-- Tietysti niit? tavanmukaisia neuvojaan latelee, sanoi Heikki.
Paavon mielest? ei Heikin olisi niin pit?nyt sanoa, mutta ei virkkanut siit? mit??n veljelleen. Sanoipa toista, mit? ajatteli:
-- Niit?h?n se aina...
?iti neuvoikin taas tapansa mukaan ja varoitteli en?? sellaiseen seikkailuun antautumasta. Nyt he olivat h?p?isseet itsens? ja ?itins?.
Paavollakin oli viel? paha omatunto siit?, ett? oli kannattanut Heikki?, kun t?m? puhui halveksien ?idin neuvoista.
Se olisi nyt pyydett?v? anteeksi ?idilt?, mutta he olivat jo vuoteessaan, ja Heikki varmasti nauraisi h?nelle, jos h?n rupeaisi sellaisia anteeksi pyyt?m??n.
Mutta h?n ei saanut rauhaa.
Samapa se. Jos Heikki nauroi, niin naurakoon. Siit?p? n?kee, ettei se ollut oikein.
-- Kuule ?iti. Annatko minulle anteeksi viel? toisenkin asian.
Se tuli tuskin kuuluvasti Paavon vuoteesta.
-- No, mit? se olisi?
?iti kumartui Paavon vuoteen yli.
-- No kun min? tulin sanoneeksi halveksivasti sinun neuvoistasi, ?iti
Paavo kuulosti, eik? Heikki tunnustaisi samalla, mutta t?m? nauroi vain. Paavo aikoi jo sanoa ?idille, ett? Heikin alkua oli kaikki tyyni, mutta ei kuitenkaan kehdannut.
-- Saahan Paavo pieni anteeksi, mutta eih?n poju en?? vasta halveksi ?idin neuvoja.
-- En milloinkaan.
Kun ?iti poistui huoneesta, kivahti Paavo veljelleen:
-- Miksi et tunnustanut sin?kin ?idille?
Heikki nauroi vuoteessaan.
-- Eih?n olisi ollut pakko sinunkaan..
Se tuli kuin arvellen ja Paavo tunsi, ett? veljell?kin oli huono omatunto, mutta ei tahtonut sit? tunnustaa itselleenk??n.
Se suututti Paavoa. Mit? min? h?nelle tekisin? mietti h?n. Kantelu ?idille oli kielletty?.
Heikki tuntui kuitenkin pian unohtaneen koko asian.
-- Kun min? p??sen maalle, niin min? en tee mit??n muuta kuin uin ja ongin kaiket p?iv?t ja katselen tytt?j? leikkitovereiksi.
-- Hyh... vai tytt?j?! Ja sin? luulet sed?n sallivan sinun niin laiskotella!
-- No ei se ainakaan kintuilla hypp??, se on varma.
Tulee olemaan hauskaa, kun saa kiusotella talon kukkoa ja ?k?ist? h?rk?? ja puskettaa p?ssi?.
-- Nyt min? en yht??n ymm?rr? sinua, virkkoi Paavo.
-- Se ei vetele Jonni-sed?n luona. Ja sit?paitsi se ei olisi oikein tehty.
Heikki hohotti ja se kiukutti helposti kiivastuvaa Paavoa.
-- Lakkaa jo h?r?tt?m?st?, ett? saa nukkua. Huomenna on meill? onneton p?iv?.
-- Mit? luulet siit? tappelusta tulevan? kyseli Heikki.
-- Sit?, mit? aina pahan teosta seuraa. P??semme karsseriin ja p?iv?kirjaan tulee harakan varpaat.
-- Se olikin sinun syyt?si kaikki, sanoi Heikki. -- Min?kin saan nyt sinun t?htesi rangaistuksen.
-- Paremmin sin? sen ansaitset kuin min?. T?m?nkin iltaisista puheistasi.
Heikki jatkoi alkamansa syyttelemist?, mutta Paavo ei en?? jaksanut kuunnella. Siepaten vesikannun kaatoi h?n sen sis?ll?n Heikin p??npohjiin.
Heikki pakeni huutaen keitti??n. ?iti tuli h?t??n.
-- Mit? se sellainen... eik? tappelu jo mielest?nne riitt?nyt?
Paavo selitti syyn. ?iti koetti pid?tt?? nauruaan, sen huomasi Paavo, ja se helpoitti h?nt?. Heikki olikin niin kovin hassun n?k?inen keitti?ss? kuivatessaan itse??n ja motkottaessaan:
-- Kyll? min? sen viel? maksan.
?iti sai sovinnon aikaan ja pian olivat veljekset unen helmoissa, ensin suunniteltuaan kes?n viettoa maalla.
Kuukausi oli vier?ht?nyt. ?iti saatteli poikia asemalle. He olivat nyt matkalla Jonni-sed?n luokse.
Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page