Read Ebook: Rautalammin runoniekan Albert Kukkosen runoja by Kukkonen Albert

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 69 lines and 17529 words, and 2 pages

SUOMENKIELEN ASIA RITARI- JA AATELISS??DYSS? VALTIOP?IVILL? 1894.

Kuten sanovat sanomat, Viikkolehdet viestit tuovat, Mit? herrat Helsingiss?, Arvoaatelit sanovat Suomenkielen suosiosta, Kun ei kuulu heillen viel? Suomi suosittu olevan, Ett? kelpais keskustella Suomalaisilla sanoilla Aatelistenkin asiat. Tuosta on hyv? todistus N?hty n?ill? valtioilla, Kuinka Yrj?mme yritti, Koetti Koskinen puhua Ensikerran aatelissa, Puhevuoroa pite? Suomalaisilla sanoilla Arvoisellen aatelillen. Vaan siell' ei suomea suvaittu, Kielt? kehnoo k?ytett?v?n. Joka ensiksi esiintyi, Von Poriini ponnisteli, Kovin vastusti kovasti Viimeiset viikinkivoimat. Samoin muita muutamia Suomen kielen sortajia Yhdistyypi yht? mielt?. Sanoivat sanalla tuolla, Ettei kelpaa keskustella Suomen kieli kuultavaksi Arvoaateli-suvullen. En silt? sanoa saata, Arvoaatelis-sukuiset, Niinkuin miehet muutkin herrat, Onhan niiss? oikioita Suomenkielen suosijoita, Jotk' ei soisi sortumahan Suomi-?idin suomenkielen, Jonka ennen ?iti neuvoi, Oma vanhempi opetti Lapsillensa laupiaasti. Viel? teillen viikinki-herrat Kansan puolesta puhelen: Miksi teill? mieli musta, Miksi, vaino ja kateus Ompi oman kielen p??lt?, Koska kerran ollaan kaikki Yhden Suomen synnytt?m?t, Yhden kantamat kanaset, Vaikka h?ivyimme hajalle Suomen saaren seutuville. Miksi siis ei yksi mieli, Yksi mieli, yksi kieli Ylh?isill?, alhaisilla Kaikuis kaiken kansan suusta; Suomi suosittu olisi. Sitten loppuis kielikiistat, Kovat v?it?kset v?list?, Selvi?isi seurael?m?, Kateuskin kahden puolen Ylh?isien, alhaisien; Viel? voisi veljesk?tt? Tarjotakin toisillensa Sovinnon suloista k?tt?, Joka rauhan rakentaapi.

HILJAISET VALTIOP?IV?T 1899.

Hiljallehen ensin hiih?, Ettet v?syne v?lillen, Maseneisi matkan p??llen: Sananlasku sangen vanha, Valmistettu vanhemmilta, Meilt? mielehen otettu. Samaa saattavi sanoa Viel? n?ist? valtioista, P?ivist? pidett?vist?, Hiljaisista hiiht?jist?; Kuin ei kuulu kuulumia, Sanele sanomalehdet Miesten mietteist? mit?n?. Ain' on maalla arveluja, Suomen suurilla saloilla, Miten siell? miehet jaksaa Teht?v?ns? toimitella. Onko miehet ollenkana T?ysin terveess? tilassa, Vai lie tullut taudin aika, Lentsutauti liikkehell?, Joka maalla matkustaapi; Tahtoopi se talvikaudet Ukkosia uuvutella. Vaan on arvelun alaista, Puhe puusta katsojalla, Tohtiskohan tuokin tulla Suomen suurehen kyl?h?n, Herraisehen Helsinkihin, Joss' on rohdotkin ramilla, Vastamyrkyt valmihina Taudin synnyt tappamahan. N?it? kansa kesken?ns?, N?ist? p?ivist? puhuvat, V?h?n leikki? lis?ksi. Vaan sen arvaamme asian Mekin maalla matkustajat, Ett' on siell? edess?nne Arkaluontonen asia, Joka s??dyt seisottaapi, Painaapi pahallen mielen, Ajatukset ahtahallen, Ett? puuttuupi puhetta, Miettehiss? meininki?. Mit? miehet teht?nehen, Soveltuva sotalaki, Jota suosis Suomen kansa Sek? kelpais keisarillen -- Se on tointa t?rke?t?. T?st? jatkui pitk? juttu, Vaikk' on ainoa asia Viel? n?ill? valtioilla, Ett? kesti keskustelut Eik? p??sty p??t?ksihin, Kun oli aikoa kulunna Viel? viisi kuukauttakin. Vaan on viel? tiet?m?t?n, Asiakin arvelussa, Tokko p??t?kset pit??pi Eli ei merkinne mit?n? Valtiop?iv?p??t?ksemme; Jos ei perustus pit?ne, Suomen laki suojanamme. T??ll' oli my?skin tutkittava Manivesti mainittava Hele?ss? helmikuussa; Joka tuotti tutkintoa, Aivan paljon arvelua, Se on paljon seisottanna Yhteist? asian tointa. Kaikistapa kansa saapi Seuraukset selvitell?. Mit? kansa saa kokea -- Ettei tied? tuulen p??ll? Mit? sattuupi sel?ll?.

NUORISOLLEN NEUVOKSI V?LTT?M?H?N V?KIJUOMAT.

Soisin Suomeni hyv?ksi, Kaiken kansan raittihiksi, Ett? kuuluis kaikin paikoin Hyv? maine Suomenmaasta. Ettei kuuluis kaikkialta Kamaloita kertomia, Saapi n?hd? sanomissa Miesimurhia monia Siell? t??ll? tapahtunut Suloisessa Suomessamme. T?t? kaikkee katsellessa Vesi silm?h?n vet??pi, Kuin on kurjoa el?m?, Pahuutta j?lell? paljon Kaikin paikoin kansassamme. Se on maallemme h?pe?, Rannoillemme raskas kuorma, Ett? on el?m? vioissa, Rikoksissa riettahissa. Mist? paisuupi pahennus, Mist? syyt on saatavissa, Kuss' on kurja turman l?hde? Se on vaka vanha herra, Viina se vihattu vieras, Kaikkein kauhujen tekij?, Luojan t?itten turmelija. Vaikk' on tuomarin tuvassa Monet sakot suorittanna, Viel' on pantu putkahankin, Vesileiv?llen vedetty, Vaan ei tunne turmat?it??n Eik? pahojaan paranna. Vaan ei tuollen turmiollen Vie oo sulkua suvaittu Lain kautta laitettua, Tehty lukkoa lujoa, Ettei p??sis p?yd?n p??h?n Is?nt?n? istumahan. Sit' oon ihmennyt ik?ni, Ajan kaiken kummastellut, Kun niin kauan kansakunnat, Esivallat voimalliset Suosiipi sit? sukua, Lipi?t? myrkkylient?; Ettei jo ajalla ennen Maasta temmattu tulinen, Viety pois vihainen konna Kansan kaiken saatavista, Kuin se turmeli tuhannet, Sadat surman suuhun saattoi. Suotta Suomen kaikki kunnat Edusmiehens? ev?stit, Valtioillen valmistelit Sill? lauseella lujalla, Ett? alkohooli herra, Kansan kaiken turmelija ?kin poies poljettaisiin Aivan apteekin alallen, Tipparohdoks' rohtoloihin. Ei kaikunut kansan ??ni, Vaikuttanut valtioissa, Suomen herroissa hyviss?, Meid?n arvo aatelissa, Pohatoissa, porvareissa, Jotka aivan ankarasti Puolusti pahatekoa, V?kijuomain valmistusta. Niinp? lausunkin lujasti, Sanon kansan kuultavaksi, Suomen s??dyillen sanelen: Jos teill' ompi onni suotu Viel? p??st? valtioillen, Isoisillen istuimillen, Tehk?? tuosta turmiosta, V?kijuomain v?ijynn?st? Loppu kerran kaikkenansa, Loppu liemest? h?jyst?, Tuhansien turmiosta; Se on kansalle kirous, Vihanmalja t?lle maalle, Tuskan tuoja ja h?pe?n, Koston kerran Korkealta.

ENTISIST? JA NYKYISIST? AJOISTA .

Ruvennenko runoilullen T?m?n ajan asioista; -- Kuinka ajan kunkin kulku Menojansa muutteleepi. Samoin kaikki kansan toimet Tapojansa toimittaapi Aina kullakin ajalla; Kuin on t??ll? kulkeminen, Milloin my?t?-, milloin vasta- Tuulta t??ll? soudettava T?m?n maaliman merell?, Ihmisill? ilman alla. Kuitenkin on kulkijoilla, Nykyajan asujoilla Monenmoista muuttelua; Joita nyt nykyinen aika Tuopi etehen enemm?n Kaiken kansan keskentehen. Kun on viel? vaaliajat, Valtiollen valmistukset, Edusmiesten ev?stykset. N?ist? ompi n?ht?v?n?, N?ist? toimista tulokset, Kuinka ompi Suomen kansa Eri seuroiksi erinn?, Pukeutunna puolueisiin, Joita on jollain nimill?. Siit?p? tulevi sitten, Ett on kansasta kadonnut, Sopu kaikki sortununna, Veljeys manallen mennyt, Mielet monimielisiksi; Joista syntyy sanasota, Kiistelyj? kiivahia. Vaan mik? puolueista parahin Ompi maata moittimassa, Viel? vanhoja tapoja, Se on suuret sosialistit, Mokraatit monilukuiset; Jotka kautta kokousten Juttujansa jutteleepi; Akitaattorien avulla. Vaan on n?iss? joutavia Monen puolueen puheissa. N?? on aina alkusyyn? Ett? seuroja enemm?n, Puolueita kaikin paikoin. Ompi sitten syntym?ss?. Eri seuroiksi el?m? Turmiollen turmeltuupi; Josta n?ky n?ht?v?n?, Edess?mme esimerkit, Miten on mielet muuttunehet, Sopu kaikki sortununna Kansan kaikissa tiloissa. Paha on n?h? n?kev?n, Paha kuulla kuulevankin. Toista oli aika ennen, Viime vuosikymmeniset. Eip? silloin el?m?ss? Ollut paljon puolueita; Oli kaksi kaikestansa: Olihan omat suomalaiset, Vaarit vanhat ruotsalaiset. Nyt on uudet urohomme Ottanehet ohjelmaansa Kutsut kuudella nimell?.

RAUTATIE-KOKOUKSESSA PIEKS?M?ELL? 6 p. hein?k. 1898.

Kuin ma satuin saapuvillen, Koska kokousta pitiv?t Teht?vist? rautateist?, Mik? paikka ois parahin Poikkiradaks' Pohjanmaallen. Oli my?skin oivanlailla T?nne tullut ukkosia Seurakunnast' seitsem?st?. Mit?s ?ij?t ?yk?siv?t, Kun oli linjasta kysymys? Mist? halus Haukivuori, Vaatimus oli Virtasalmen, Mist? paras Pieks?m?en, Haluaisi Hankasalmi, Jutteleepi j?ppil?iset. Kysytty? komitean, Mik? paikka ois' parahin, Kaikki vaarit vastajaapi: >>Kodin kautta kulku suorin, Kynnys v??r? on kyl?h?n.>> Mik' oli tieto tilastoista, Viemisist? muillen maillen, Koottuna komiteallen? Suuret summat Pieks?m?ki, Harkinnut ol' Hankasalmi Tuotavaksi tukkisummat L?hes miljooniin menev?t. Ent?s sitten sarvip?it?, Tuhansia teurahia, Viel? voita varsin paljon, Jonka katsoi komitea Liioitelluksi luvuksi Yhden vuoden vaihtuessa. T?m?n tunsi tuhmempikin Ettei ole ensink?n? T?ss? kohtuutta katsottu Laskuja nyt laitettaissa. Viel? paljonkin puhuivat, Kovin paljon kiisteliv?t Paikkakuntansa paraaksi Keski-Suomen kuuluvissa, Jok' ei tienne tarkemmasti, Eritt?inkin et?isimm?t. Luulis ehk? Eedeniksi, Aatamin asuntomaiksi, Paratiisiksi paraaksi. Mit?s viel? viimeiseksi Vaatimus on Rautalammin? Onko siell? ollenkana Kuten muilla muutamilla Viljavasti viemisi? Maalimankin markkinoillen, Joista tuloa tulisi V?h?nk?n? valtiollen. Mutt ei miehet Rautalammin Ole liikoja lukenna Tilastoihin, tietoihinsa, Kysymyksiin komitean; Sit? vaan he vaatisivat Ett? se entinen linja Tarkoin tutkittu tulisi, Saisi s??dyn suostumusta, Tulisi jo teht?v?ksi Suonenjoelta Suolahtehen. Kyll' ois' viel? kehumista, Kuten miehill? muillakin, Vaan oomme liiaksi likiset Kehumahan kuntiamme. Vaan se kuuluis kauniimmalta, Kuin se kuuluis toisten kautta Kehuminen, kiitt?minen. Viel' ois sana sanottava Seudustakin seutukunnan, Kuinka t??ll' on suuret kosket, Vesiseudut verrattomat. Jos ois jokin kulkukeino Paikkakunnalla parempi, Totta syntyis suurempia Tehtahia teht?v?ksi; Kosket kovat, kuohuvaiset Tulol?hteeksi tulisi. Viel? viimeksi sanelen Kokouksesta komitean. Kiit?n herroja hyvi?, Palmeenillen sanon paljon, Joka johti komitean. Kaikk' oli k?yt?s kansallista, Seurassa sopiva s??nt?; Enk? kuullut ensink?n? Herrain ruotsillen rupeevan, Kuten tahtoo tapa olla; Kaikki k?vi keskustelut Suomen suorilla sanoilla, Talonpojan tuttavalla.

MUISTELMIA IISALMEN N?YTTELYSS? K?YNNIST? 1895.

Kes?n kiireitten per?st? Juohtui mielehen minullen N?hd? sit? n?yttely? Maamme maanviljeli?iden; Katsoa my?s kaupunkia Siell' Iisalmessa isossa. Sitten l?ksin liikkehellen Oman ruunan rattahilla. Matka joutui, tie lyheni Suonenjoellen sukkelasti, Josta vilisti veturi Kiirehesti Kuopiohon. Siit? sitten siev? laiva, Ilma ilkkuen veteli Maaningalle mahtavasti; Siit' lisalmehen isosti. Siell' oli tehty siisti portti, Vierahillen valmistettu Aivan liki laituria; Jost' oli kulku kaunistettu, K?ynn?ksill? koristettu, Liput pantu liehumahan. Oli my?skin oivanlailla K?sity?t? kaikenmoista Pantu paljon n?ht?v?ksi. Varsinkin ol' vaimonpuolten. N?it? kaikkee katsellessa, Kaupunkia kierrelless? Kului p?iv? puolisellen, Kello kolmenkin kohalle. Sitten miehet murkinallen Alkoivat nyt astuskella, K?yd? kestikievarihin; Johon meinasin min?kin P??st? kanssa puolisellen, Herkkuloillen herrasp?yd?n, Koska oli ohjelmassa Saada ruokoa rahalla Ilman s??dyn erotusta. Vaan siin?p? sit? erehyin. Kun m? astuin astimia Menn?kseni murkinoillen, Tuli miesi tuntematon Per?ss?ni porstuassa; Sep? seisotti minua, Sanovi sanalla tuolla: >> Mihin aiot miesi menn?, Mik? asia sinulla?>> Siihen vastasin vahillen: >>Jos ma p??sen puolisellen, Herkkuloillen herrasp?yd?n>>. Siihen vahti vastoapi: >>Ei t??ll? sinun sijoa T?ll? tunnilla tulisi. Kaikk' on tilat tilattuna, Sa'allen hengellen salia Istuimia ilmoitettu, Ettet p??se ensink?n?, Kuin et oottane ovella, Koska k?ypi kello nelj?, Siihen asti herrat sy?v?t; Sitte saat suuhusi sin?kin.>> Siihen vastasin vahillen, Etten oota ollenkana, J?lkiruuillen ruvenne; Ei viel? tuhoa tule, H?t?p?iv? p??llen k?yne, Kosk' on kontissa ev?st?, T?m?n tuiman tukkeheksi. Sitten l?ksin m? samassa. Enp? t?ll? ensink?n? Kertoelmalla ket?n? Tahdo loukata lopuksi Enk? vahtia vakaista. Tottapahan minun tunsi Talonpoika-tolvanaksi; Viel? lie vaatteista varonut Halvaksi sen haltijata. Ei t?st? t??n enempi Ole mulla mieli musta; Vaikka rupesin runollen, Kertoelin kumppanillen, Mit? matkalla tapahtui, N?kemi? n?ill? mailla. Viel? kerron viimeiseksi N?itten seutujen somuutta, Luonnon kaiken kauneutta. Ihmettelin itsekseni, Kuink' on Luoja luomisessa Toimittanut toiset seudut, Silloin jo sileiksi tehnyt, Kuin on kuu kokohon pantu, Kuin on aurinko alettu, Laskettuna maan perustus, Ett' on muokata mukavat, Viljell? on sangen siev?t; Ei oo kiven kiert?mist?, Louhikoitten lohkomista, Niinkuin ompi niill? seuduin, Mist? kertoja kotosin L??nin suuren l?nsipuolta, Rautalammin rantamailta.

TEATERIHUONEELLA JUHLASSA KYLVETT?J?IN HYV?KSI KUOPIOSSA.

Ansainneeko aineheksi, Ottaa puheeksi pakina, Sanella saunav?est?, Kyllin kylpyvierahista? Vai lie aine aivan huono Sanella runosanoiksi? Vaan kuin sanoo sananlasku, Ett? kaikki kelpajaakin Laulajallen virren laadut; Kun vaan saisi sattumahan Sanan synnyt syit? my?ten, Luottehet lomia my?ten. Vesi on aivan arvollista Ollut aikojen alusta. Vett? kaikki kaipajaapi, Koko Luojan luomakunta. Vett? aivan arvosteli Entiset esi-is?tkin, Koska sanoiksi sanovat Kalevankin kansalaiset: Ilma on emoja ensin, Vesi vanhin veljeksi?. Ent?s nyt nykyinen aika, Kuin on tarkat tutkimukset Veden voimasta valittu, Mit? auttais kylm? kylpy, Mit? l?mmin miellytt?isi, Mit? savi, mit? suola, Mit? h?yry h?ydytt?isi -- Etten taida tarkemmasti Nimitt?? niit? nimi?, Mit? saapi saunavieras Veden voimasta kokea Kylpytiell? k?ydess?ns?. Kun on nyt tavaksi tullut, Kylpykeino keksittyn?, Jota suosii suuret herrat, Rouvat my?skin rohtonansa, Viinit, hienot ry?kkyn?tkin, Ehk?p? ei pahaa tekisi H?yrykylpy kynt?j?llen, Saada v?h?n virkistyst?. Mieli maistuisi mesillen, Hunajallen h?yr?ht?isi; Kuten t?m?n kertojankin, Kun on ollut osallisna Kylpij?n? Kuopiossa. Ehk? vaikutti vesikin, Virkist?nyt vanhan mielt?, Kun h?n kiireell? kyh?si Runon kehnon kylpij?illen, Saunav?ellen saneli.

KIRURGISESSA SAIRAALASSA OLOSTANI HELSINGISS?; 11 p. jouluk. 1898.

Mieleni minun tekeepi, Ajuni ajatteleepi Sanoa muuan sananen S?ngyn p??lt? selj?lt?ni; Vaan sen arvaa jo alussa Ettei sairaasta sep?st? Takojata tai'a tulla, Kun on aju ahtahalla, Hermot heikossa tilassa; Ei ne liiku liukkahasti, Sanele runo-sanoja, Kun ei mieli mesillen maistu, Hunajallen h?yr?htele. Onpa k?sikin olasta Kovin k?ynyt kankiaksi, Kaiketikin kalvosesta, Ettei taho tuosta tulla Miehen mietteist? mit?n?. Luonto kuitenkin lupaapi Tapa vanha vietteleepi Ett? pikkusen pit?isi Kihnutella kirjoitusta Mit? mieless? makaapi. Mit?s virkan vuotehilta, Sairasvuoteelta sanelen, Onko lysti olo siin?, Mieli mukava lev?t?. Vaikk' on s?ngyt s??dylliset, Perin pehmi?t lev?t?, Aik' on silt? aivan pitk?, P??semist? p?iv?n p??h?n, Y?t ne kahta katkerammat; T?m?n tiet??pi kokenut, Kokematon t?t' ei tienne. Viel' on vanhalla varotus Lause muuan lausuttava Nuorisollen nousevallen, Kansallemme kasvavallen, Kuinka terveys olisi Katsottava kaikin puolin, Ettei tuollen turmiota Teht?isi tahallisesti. Terveys on kullan kallis Kansan kaikella ij?ll?; Ei sit? vastaa kullan arvo, Eik? hopian hyvyydet. Viel? lausun laitoksesta, Kodista kirurgisesta, Kuin on kaikelta kohalta Juuri julkinen rakennus, Jossa vissit virkamiehet, Rohvessoorit rohkeasti, Tohtorit tekev?t ty?ns?. Vaikk' on vaivat monenlaiset, Leikkaukset satalukuiset, Jotka t??ll? teht?nehen, Onnistuu ne oivan lailla; Kansallemme kallis taito. Ent?s ne ihanat immet Hell?t hoitajattaremme! Kyll? vaatii virka t?m? Paljon heilt? palvelusta, Huolellista hoitamista. Viel' on laitos laitettuna Silt? kannalta siveeksi, Ett' on siell? sielun hoito, Kaikkein kallihin tavara, Sairahillen saatavana. Se on herkku hengellinen, Jota siell? jokaiselle T?ysin m??rin tarjotahan. Ei oo puutosta papista Siin? selv?ss? valossa, Jonka Jeesus j?tti meillen. Kun nyt tunnen terveyteni J?lleen saaneeni j?lellen, Niin on kyllin kiitt?minen; Ilomielell? iloitsen. Ja ei oo minulla muuta J?tt?? muistoksi j?lellen T?llen Suomen sairaalallen Kuin t?? kehno kiitokseni, Runomuotohon mukailtu.

MUISTELMIA VUOSISADAN VAIHTEESSA VUONNA 1901.

Kun on taaskin kuljettuna, Vuosisata vier?ht?nn?, J??nyt tuonne j?lkipuoleen, Niin m? aivon arvostella Eli puoliskaan puhua Vuosisadan vaihehia: Mit? t?ll? taipaleella Sata vuottakin sanovi, Jos sen ehtisi el?m? Vaikka puoliksi puhua, Kuink' ois sill? kertomista Monenmoista muistoansa. Mainitsen vaan muutamia, Mi on j??nyt muistihini T?ll? inhalla ij?ll?, Kuudenkymmenen kululla. Ihan ihmeell? tuleepi Katsella nyt kansan t?it?, Kyli? ja kaupungeita, Kuin on kaikelta kohalta Koriaksi koristettu, Erilaiseks' entisest? Viime vuosikymmenill?. Mit?h?n sanoisi miehet, Ukot entiset el?j?t, Jos ne tulis tuonelasta, Nukkunehet nurmen alta T?t? kaikkee katsomahan. Tuskin en?? tuntisivat Suomen seutua kodiksi, Kuin on kodit korjaeltu, Kaupunkimme kaunistettu, Levitetty, laajennettu, Erilaiseks' entisest?. Paljon onpi parannusta, Taloudellista tapoa, Opin ohjeita monia Tuonut t?m? vuosisata; Kun on koneet kaikenlaiset K?yt?nt?h?n keksittyn? Talonpoikainkin talossa. Etenkin on h?yryn hy?ty, Voima varsin voimallinen Konehissa k?yt?nn?ss?. Joka vet??pi veturit, Rallattavat rautavaunut Kyll? kiireell? kululla Pitkin Suomea sujuvat. Siit? laivat lastillensa Saavat voiman voimallisen, Kulullensa kunnon kyydin H?yryn voimasta hyv?st?. On tuosta osa otettu Talonpojan teht?viinkin, H?yryvoimasta varattu. Paljon ompi parantunut Maamme maanviljelyskin; Kaikki ty?t ja toimitukset Kohonneet on korkeimmilleen, Joist' on tulo tuottavampi, Paljon entist? parempi. Samoin kaikki ty?kalutkin Ovat uutta entisest?; Jotka ty?t? jou'uttavat Erilailla entisest?. Viel? antoi armollinen, Meid?n kuulu keisarimme, Aleksanter aikanansa Monenmoista korjausta. Valtiotkin valmisteli Ajan pitk?isen per?st?. Antoi my?skin arvollisen Suomenkielen suosimisen, Ett? tuomiot tulevat Kansan kielell? omalla, Talonpojan tuttavalla. T?ss' oon tuonut: muutamia Edistyksemme ev?it? Vuosisadan vaiheista. Vaan kun alkaa askeleemme Sadan uuden uutisillen, Teillen tuntemattomillen, Niin on arvelun alaista, Tiemme tuiki tuntematon, Mit? viel? vitsausta, Surun aikaa Suomellemme Suopi meillen suuri Luoja. Suoko viel? rauhan rannat T??ll? tyynen? pysyv?n, Vaiko myrskyt monenlaiset Rauhan teit? rasittaisi. Siisp? kaikki Suomen kansa, Yksin mielin, yksin kielin, Anna alhainen rukous Jumalallen julkisesti, Ett? rauhassa el?isit, Kunnialla kuolla saisit Suomi-?idin suosiossa, Rauhan kaiken kainalossa.

PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet